Countdown to Human Rights Day
Meet the winners of the 2023 Human Rights Prize
SOURCE
United Nations Information Centre, Mexico
TOTAL SPEAKERS
USAGE BY COUNTRY (OFFICIAL LANGUAGE)
Home Speakers: MexicoBACKGROUND
Nahuatl, with the stress on the first syllable, was the language of the great empire of the Aztecs. At one time spoken over all of present-day Mexico, it is still the most important Indian language in the country. Its 1 million speakers live mainly in the states of Puebla, Veracruz, Hidalgo, and Guerrero, to the north, east, and south of Mexico City. The people use Spanish as second language and in some towns younger generations no longer learn Nahuatl. Nahuatl belongs to the Uto-Aztecan family, which also includes a number of languages of the western United States. English words of Nahuatl origin include "tomato", "chocolate", "avocado", "coyote", and "ocelot".
SAN SEJKAJ TLALI TLAKAMEJ MOPALEUIAJ
Ipan majtlaktli itekij diciembre meetstli tlen naui tsontli, kaxtoli uan ome pouali uan chikueyi xiuitl (1948) ni Ueyi Nechikolistli tlen San Sejkaj Tlalnechikoli Tlakamej Mopaleuianij kinemilij uan kiixneextij ni TLAJTOLNEMILISTLI TLEN MOIJTOJTOK PARA MA KUALI TIMOUIKAKAJ IPAN NI TLALTIPAKTLI. Ni Ueyi Nechikolistli kinijlij nochi ni tlali tlen tlatskitokej ipan ni TLAJTOLNEMILISTLI ma mosesemoyaua para ma kimatikaj nochi tlakamej uan nochi siuamej ni TLAJTOLNEMILISTLI, ma kiixpouakaj uan ma kipouakaj ika ininuampoyouaj ne kaltlamachtiloyaj iuan nojkia san kampa ueli monechikouaj.
Yolki, pampa ni tlatepanitalotl, ni tlasenkauajkayotl iuan ni kuali nemilistli ipan ni tlalpan, yaya ni moneki moixmatis uan monemilis, ijkinoj nochi kuali tiitstosej ika touampoyouaj.
Pampa tlaj amo tikixmatij tlatepanitalistli uan tlen kuali nemilistli ipan ni tlalpan, yeka onkatok kualantli, onkatok tlateuilistli, onkatok majmajtli uan sekinok tlamantli teixpanolistli; yeka moneki ma kuali timouikakaj ika nochi touampoyouaj, ma amo onkaj majmajyotl uan teixpanolistli; moneki ma onkaj yejyektlalistli, ma titlajtlajtokaj uan ma tijneltokakaj tlen tojuantij tijnekij tijneltokasej uan amo tlen ma topanti, kenke, pampa tijnekij ma onkaj tlatepanitalistli.
Pampa ni tlatepanitalotl moneki ma tiyejyekokaj, ma tijchiuakaj uan ma tijmanauikaj; ma nojkia kiixmatikaj tekiuajtinij, uejueyij tekiuajtinij, ijkinoj amo onkas nopeka se akajya touampoj san tlen ueli kinekis techchiuilis, technauatis, kinekis technauatis ma tijchiuakaj se tlamantli tlen amo kuali; yeka ni tlatepanitalotl tlauel moneki ipan tonemilis ni tlalpan.
Pampa nojkia tlauel moneki ma kuali timouikakaj, ma tielikaj keuak tiiknimej, nochi tlen tlakamej uan siuamej tlen tiitstokej ni tlalpan.
Pampa ni Ueyi Nechikolistli tlen San Sejkaj Tlalnechikoli Tlakamej Mopaleuianij ijkinoj kiijtojtokej ipan ni Ueyi Amatlanauatilnemilistli, melauak ueli onkaj ni tlatepanitalotl ika nochi touampoyouaj, yeka monelsemakatokej kiixnextisej para ma momati ni tlajtoli, ijkinoj nelia mostla uiptla kuali tiitstosej ika nochi touampoyouaj ni tlalpan.
Pampa ni Tlajtolnemilistli kimatij nochi tlaltipaktli tlakamej uan siuamej tlen san sejko monejchikojtokej mopaleuisej, uan yeka tlauel kuali ma nochi touampoyouaj ma kimatikaj tlen totechpoui tijchiuasej uan tijnemilisej ni tlalpan.
Pampa ni Ueyi tlanauatili moneki ma melauak moneltoka uan ma mochiua.
NI UEYI NECHIKOLISTLI
Kiijtoua ma monemili uan ma mochiua ni TLALTOLNEMILISTLI TLEN MOIJTOJTOK PARA MA KUALI TIMOUIKAKAJ IPAN NI TLALTIPAKTLI kampa nochi tlakamej uan siuamej ni tlalpan ma kineltokakaj tlatepanitalistli, nojkia tekiuajtinij ma tlatepanitakaj; tlaj kej ni timouikasej uan kej ni tijnemilijtiasej kuali titekitisej ika nochi touampoyouaj ipan ni tlaltipaktli, uaajka kuali tiitstosej ika pakilistli.
Nochi tlakamej uan siuamej kipiaj manoj kuali tlakatisej, nochi san se totlatechpouiltilis uan titlatepanitalojkej, yeka moneki kuali ma timouikakaj, ma timoiknelikaj, ma timotlasojtlakaj uan ma timotlepanitakaj.
Nochi tlakamej uan siuamej miak tlamantli intechpoui tlen moneki kiixmatisej uan kinemilisej; maseualmej uan koyomej tlen nikaj euanij uan tlen anali uejka euanij, nojkia kipiaj tlamantli tlen intechpoui, mejkatsaj tlajtlajtouaj seyok sanili, mejkatsaj ipan seyok tlamantli toteotsij ipan tlatskitokej, seyok tlajtolkuamachilistli ipan tlatskitokej o seyok tlamantli tlajlamikilistli ipan tlatskitokej; kipiaj o axkipiaj tomij, nochi titlatepanitalojkej; nochi moneki timotlepanitasej, timoiknelisej uan timotlasojtlasej.
Nochi tlakamej uan siuamej kipiaj manoj kuali itstosej, amo akaj ma se kinixpano, kipiaj manoj nemisej kampa inijuantij kinekisej uan amo uelis tlen impantis.
Amo onkaj manoj ma se akajya tomimpixketl tlanauatijketl techtekiuis ipan se tekitl uan axtechtlaxtlauis, ni tlamantli uejkaya polijki, xolejki. Tlaj kej ni topanti, ma nimantsij tijtlateiluikaj nopa tepasolojketl ika uejueyij tekiuajtinij tlen kampa tochinanko o topilaltepej ontlatskitok. Uan tlaj nikaj amo techchiuaj kuentaj, uaajka ma tiomoteiluikaj ika sekinok achi mas uejueyij tlanauatianij.
Amo onkaj manoj ma se akajya techtlatsakuilti para ma tikijtokaj o ma tijchiuakaj se tleueli tlamantli tlen amo tijnekij tikijtosej pampa amo melauak.
Nochi tojuantij tijpiaj manoj, san kampa tijnekisej uelis tiasej, uelis tipaxalotij san kampa tojuantij tijnekisej, pampa kenke, pampa timajkajtokej; axonkaj manoj nopeka se akajya techtilanas, techitskis uan techtsakuas, pampa nopeka tiompaxalouaj; yeka moneki ma techtlepanitakaj uan nojkia tojuantij titlatepanitasej kampa tinemij.
Nochi tijpiaj manoj ma techpaleui uan ma tijtlepanitakaj tlanauatili. Tlaj se akajya tijtlepanitaj uan ya amo techtlepanita, moneki ma tijmatiltikaj totekiuaj para ma kikualtlali nopa tekipacholi.
Nochi tlakamej o siuamej kipiaj manoj ma kimpaleuikaj tekiuajtinij kemaj kintlakuapechiliaj ika se tlajtoli, ika se istlakayotl sekinokej touampoyouaj, Amatlanauatili yaya ni nojkia kiixtlaltok.
Amo onkaj manoj ma se kitsakuilikaj, kiitskikaj ipan ichaj o ma kitotokakaj kampa ya eua o tlakatki; tlaj amo kiyolmelauaj kenke ika se amatekiuajtlajkuiloli.
Nochi tijpiaj manoj ma techkakikaj uan ma kuali techsenkauakaj tekiuajtinij kemaj tijpiaj se kualantli o tekipacholi iuaya seyok touampoj.
Amo ueli se akajya techixpanos, techtlamantliijlis ika tlajtoli tlen amo kuali; axonkaj manoj ma se akajya techtsajtsiliti kampa timochantlaliaj, uan axonkaj manoj se akajya kiixtlapos se amatlajkuiloli tlen amo iaxka uan tlaj amo ualaj para ya kipouas, tlaj amo ualaj para ya ika itookaj imako asiki. Tlaj se akajya kej ni momakas manoj kichiuas, axtlatepanitas, uaajka ma tijteiluikaj ika tekiuaj para ma kitlatsakuiltikaj.
Nochi tijpiaj manoj ma tijpiakaj uan ma tikijtokaj totlajlamikilis, uan nojkia tijpiaj manoj tijneltokasej toteotsitsij san tlen tojuantij tijnekisej uan tlaj tijnekisej tijpatlaj totlaneltokayo ika seyok toteotsij o toteotsitsij nojkia tijpiaj manoj tijchiuaj. Uan nojkia tijpiaj manoj tijneextisej o titemachtisej toseselti o ika timiakij nopa tlen toteotsij totlaneltokayo. San moneki amo ma tikinixpanokaj nopa sekijnok touampoyouaj. Yeka tlauel moneki ma timotlepanitakaj, para ijkinoj kuali tiitstosej uan tinemisej ipan ni tlaltipaktli.
Amo akaj uelis techkamatsakuas, para amo tlen ma tikijtokaj, nochi tojuantij tijpiaj manoj tikonijtosej nojkia se tlajtoli ipan tochaj o ipan se nechikolistli, tekiuaj axuelis techtlatsakuiltis pampa tikonijtojkej se tlajtoli tlen sekinokej amo kikualitaj. Uan axonkaj manoj nopeka se akajya ma techijlamiktiaj o techistlakatitiaj ika sekinokej tlen tlajtoli tikonijtojkej. Yeka moneki ma ika kuali tikonijtokaj nopa tlajtoli, para ijkinoj amo timokualankateemosej.
Nochi tijpiaj manoj ma timomokuitlauikaj uan nopeka tlaj tijchiua se tekitl tlen amo totechpoui o motechpoui, moneki ma techtlaxtlauikaj, uejueyij tekiuajtinij tlanauatianij intechpoui techpaleuisej, para tokoneuaj ma kipiakaj tlen kikuasej, tlen mokentisej yoyomitl uan tlen ika mopajtisej tlaj nopeka se kokolistli; ijkinoj nelia kuali moiskaltisej uan ika itekiyo kiueyitilisej ni toMexijko tlali.
Nochi tijpiaj manoj timosiajkauasej kemaj titlankejya tijchiuaj se tekitl, kemaj tisemiluitijkejya; uan tlaj titekitij ika se ueyi tekojtli, moneki nojkia techtlaxtlauis kemaj timosiajkauasej axtitekitij se ome tonatij (vacaciones).
Nochi tojuantij tijpiaj manoj ma tikinmatiltikaj nochi tlen ni Mexijko tlali euanij uan tlen anali tlali euanij (otros países), para nojuaj tiitstokej, nojuaj tiyoltokej, ni timaseualmej tinauatlajtouanij; uan yeka moneki melauak ma techtlepanitakaj para ijkinoj tojuantij nojkia titletepanitasej uan tikintlasojtlasej sekijnok touampoyouaj.
Nochi tlen moijtojtok ipan ni Ueyi Amatlanauatili tlen ni "TLAJTOLNEMILISTLI TLEN MOIJTOJTOK PARA MA KUALI TIMOUIKAKAJ IPAN NI TLALTIPAKTLI", amo akaj uelis kixoleuas, amo akaj uelis kitlaatis, amo akaj uelis kiixpolos. Moneki ma mochiua uan ma monemili ni Ueyi Tlanauatili, pampa tlaj melauak tijchiuasej uan tijnemilisej ika totlajtol, ika totekij uan ika toyolo ni Ueyi Tlanauatili, uaajka kena kuali uan yejyektsij tiitstosej, san tiyolpaktosej tiitstosej; pampa melauak timotlepanitasejya, timoiknelisejya uan timotlasojtlasejya ipan ni ikuitlapankotsij uan ikuaxankotsij ni toueyi nana tonantsij tlaltipaktli.